Sähköpostiini kilahti muutama päivä sitten mainos koulutuksesta. Aihe on sinäänsä mielenkiintoinen, mutta siinä oli jotakin, joka tuntui väärältä.
RADIKAALIT INNOVAATIOT - Teknologiasta tuote- ja palveluideoiksi (6 pv)
http://www.ratekoulutus.com/tapahtuma.do;jsessionid=B9A6CD60E4603A4D1DC9C2DEBE7B977E?id=754Kurssin nimestä ensisijaisesti silmään pisti osio Teknologiasta tuote- ja palveluideoiksi.
Mielestäni teknologia on työkalu. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Teknologia vain teknologian vuoksi on teknokratiaa, eikä siitä kumpua tuotteita, joita kansa ryntää ostamaan.Jos kurssin nimi olisi ollut hieman toisenlainen, laiseni insinööri olisi voinut ilmoittautua kuulijaksi. Muutoksen ei olisi tarvinnut olla suuri:
Tuote- ja palveluideoista teknologiaksiKutsuttakoon tätä ajattelutapaa vaikka nimellä Myyntikeskeinen insinöörityö tai Kauppahakuinen keksiminen. Idea on kuitenkin selkeä: ensin mietitään, mitä voitaisiin kaupata. Sen jälkeen mietitään, miten ideat saadaan toteutettua.
Annetaan myyjän ja markkinoijan työllistää insinööri, eikä toisin päin. Kuten Suomessa yleensä.Insinööri on ensisijaisesti ongelmanratkaisija. Kun hän saa pähkinän purtavakseen, hän keskittyy siihen.
En usko, että parhaat tuotteet tai palvelut syntyvät teknologiasta. Parhaat tuotteet, palvelut ja teknologiat syntyvät ongelmista, jotka pitää ratkaista. Tarpeista, jotka pitää täyttää.
Päätä insinöörisi puolesta, mikä ongelma hänen on ratkaistava. Näin hän ratkaisee asiakkaasi ongelman, eikä omaa ongelmaansa. Saat teknologian sijaan tuotteen.
Edit: Lisäsin avauskappaleen, jota ilman tekstistä uupui punainen lanka.
Tekstit
Ja laitetaan insinöörin kaveriksi vielä muotoilija, niin saadaan aikaan myyvä tuote ;)
VastaaPoistaIrina, kommenttisi pelasti päiväni!
VastaaPoistaVakavasti puhuen muotoilu on mielestäni siitä hankala aihe, etten tiedä millainen rooli muotoilulla pitäisi tuotekehityksessä olla.
Mitkä ovat teidän kokemukset muotoilijoista tuotekehittäjinä?
Olen nähnyt sen verran monta "teknologiasta tuote- ja palveluideoiksi" -yritystä, että enää en sellaiseen hevillä näppejäni polta. Tuo voi ehkä jenkeiltä onnistua, mutta ei tunnu härmäläisellä kaupallistamisosaamisella onnistuvan.
VastaaPoista"Annetaan myyjän ja markkinoijan työllistää insinööri, eikä toisin päin. Kuten Suomessa yleensä." - todella osuvaa tekstiä. Tosin valitettavasti lähes täysin todellisuudenvastainen tilanne.
Kyllä taitava muotoilija on usein yhtä tärkeä kuin se automaatiotekniikan insinöörikin. Esim. oikeanlainen kotelosuunnittelu voi pelastaa koko tuotteen "ytimen":
VastaaPoista• ylikuumenemiselta
• kastumiselta
• mahdollistaa sen integroimisen ympäristöön
• saada sen näyttämään hyvältä
• ja tehdä sen moninkertaisesti halvemmaksi (massatuotannossa) kuin mitä se olisi jos kotelon suunnitteluun ei investoida.
Joissakin asioissa muotoilu = tuote. Näin esim. koriste-esineissä ja huonekaluissa.
Hyvä pointti Yrittäjä!
VastaaPoistaOlen huomannut, että selkeän päämäärän antaminen helpottaa myös johtamista. On helppo asettaa päämääräksi "tuotteessa on nappi, josta se käynnistyy" ja seurata sen toteutumista. Katselmoinnissa voimme todeta toimiiko nappi vai ei, eikä tarvitse kuunnella "kernelin segmentoinnissa on jokin aikaviive..." -selityksiä.
"Normaalit" ihmiset eivät ymmärrä insinöörien kieltä, mutta insinöörit ymmärtävät yleensä "normaaleja". Selkeän päämäärän antamisella kehittäjät ja tuotteen tarvitsijat saadaan puhumaan samaa kieltä.
Muotoilusta olen ehdottomasti samaa mieltä Irina K:nja Koivulahden kanssa. Otetaan esimerkki: Kehitetään muovituote, jonka muottikustannukset ovat 200 000 €, mekaniikkasuunnittelu 60 000€ ja muotoilu esim. 10 000€. Tuotetta valmistetaan 60 000 kpl vuodessa.
Ilman muotoilua yhden tuotteen hinta on käytännössä sama kuin muotoillun, mutta näyttävyys ja muut ominaisuudet aivan toista luokkaa.